Malin ja minä kävimme lenkille aamupäivällä ja syömässä lounasta, koska me kummatkin oltiin tänään vapaalla. Mulla loma vielä jatkuu siis perjantaille, mutta Malin joutuu töihin huomen aamuna. Aamu-, iltapäivä urheilujen jälkeen tulin kotiin vaihtamaan ratsastuskamoja, koska lähdin toisen kaverini kanssa ratsastamaan viereiselle tallille. Meillä oli oikein mukavaa... Lukuunottamatta sitä, että putosin ratsastamani hevosen selästä jonka ystäväni H minulle valitsi. Itseasiassa hänen piti hevosta ensin ratsastaa, mutta hänen kokemattomuudensa takia tallin omistaja kehotti minua ratsastamaan hevosella.
Aluksi olisin halunnut saada hevosen kontrolliin ihan kentällä. Sillä tämä kyseinen hevonen olikin hieman riehakkaammasta päästä. Ravissa hevonen ei meinannut pysyä käsissä ollenkaan. Kun olin vihdoin ja viimein saanut hevosen kuuntelemaan, lähdimmekin jo heti rannalle. En tykännyt ideasta ratsastaa kyseisellä hevosella rannalla, koska hevonen oli tuohtunut koko ajan ja omistaja kertoi minulle, ettei sillä ole paljoa ratsastettu kentän ulkopuolella. Se oli aika selvää.. Hevonen sai melkeen sydänkohtauksen kun ratsastimme tien vieressä. Meidät ohitti bussi ja pari autoa, kun hevonen päätti pillastua ja tällöin sain hevosen kontrolliin. Kun ylitimme tien ja saavuimme hiekkaiselle alueelle, joka johti rannalle hevonen jälleen päätti testata mua. No siinä ahtaalla tiellä se sitten päätti pakittaa, pukittaa ja pillastua. Pysyin selässä ja aloin vain turhautumaan. Halusin mennä hevosella jonka selässä voisin edes hetken vain ''matkustaa'' ja katsella maisemia. Tämän hevosen kanssa se ei onnistunut. H edessäni ratsasti rauhallisella hevosella, joka oli kokenut ja tottunut rannalla kävelemiseen. Mun piti ensin mennä tällä hevosella, mutta koska omistaja kehotti meitä vaihtamaan niin teimme niin.
Rannalla ollessamme hevonen pelkäsi kaikkea. Ihan kaikkea. Ei siinä minun osaltani paljoa maisemia katseltu, kun yritin pitää hevosta käsissä ilman, että se ampaisisi menemään. Kuitenkin kun olimme kääntymässä takaisin päin tallille hevonen päätti sitten säikähtää vesiskootteria ja pillastui niin, että koko hevonen melkein kaatui ja tämän jälkeen heitti järjettömän pukin. Sen asiosta tulinki sitten jalat edellä maahan ja pitelin ohjista yhä kiinni ilmalennossa. Edellämme ratsastanut opas kysyi haluanko vaihtaa hevosta. Hän ratsasti myös hiukan pelokasta pienempää hevosta, joka kuitenkin osasi jotenkin käyttäytyä. En halunnut vaihtaa hevosta, koska tykkäsin hevosesta itsessään. Rupesi vaan turhautumaan siihen hössötykseen. Loppujen lopuksi vaihdoimme kuitenkin hevosia, kun mulla loppu kärsiväällisyys. Sillä retkemme lopussa oli jo ihan pilkkopimeää ja hevonen pelkäsi entisestään. Vaihdettuamme hevosia mikään ei muuttunut. Aluksi ratsastamani hevonen ei käyttäytynyt yhtään sen paremmin oppallakaan ja hänen ratsastamansa hevonen viskuroi ja pelkäsi myöskin, jolla minä sitten menin lopuksi.
Vain vähän ennen tallia sain hevosen rauhoitettua ja se käveli rennosti kohti tallipihaa. Otin vielä loppu käynnit sen kanssa mun muut menivät tallille riisumaan kamoja. Huomenna aamulla menen uudestaan ratsastamaan omistajan pyynnöstä, sillä hänen mielestään olisi kiva, jos voisin ratsastaa heidän kokeneempia hevosiaan valosan aikaan kentällä. Nämä kaikki hevoset ovat oreja ja nuoria. Huomenna aijon ratsastaa uudelleen tätä riehakasta hevosta, sillä haluan nähdä miten se liikkuu kentällä rauhoituttuaan, sen verran mitä sillä tänään menin se vaikutti todella mukavalta.
Tässä jotain kuvia tältä päivältä
Malin toi karkkia Ruotsista!!! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti